Facebook

 

 

 

21.10.2018 7:31

Kerttu Niskanen seisoi helmikuun 25. päivä eteläkorealaisella Alpensian hiihtostadionilla toimittajien edessä ja haki sanoja. Katse vastasi hänen olotilaansa, sillä poskille valuvista kyyneleistä huolimatta se oli tyhjä.

Krista Pärmäkoski oli hetkeä aiemmin juhlinut Pyeongchangin olympialaisten kolmatta mitaliaan, kun hän oli sijoittunut kisojen päätösmatkalla, 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa toiseksi.

Niskasen piti olla tuossa juhlittavana, joko Pärmäkosken kanssa tai ilman. Se oli ollut yksi hänen uransa tärkeimmistä starteista, johon hän oli tähdännyt koko kauden, mutta mitalit menivät muille. Kuudes sija ei sillä hetkellä maistunut miltään muulta kuin suurelta pettymykseltä.

Koko Etelä-Korean kisat olivat olleet Niskaselle tuskien taivalta, vaikka Iivo-veljen olympiavoitto toikin lohtua omiin vaikeuksiin. Vieremän Koiton hiihtäjä oli tuntenut olonsa epävireiseksi heti ensimmäisestä startista lähtien, eikä tilanne ollut helpottanut parin viikon aikana.

Niskanen oli tilanteesta ymmällään, myöskään hänen valmentajansa Pekka Vähäsöyrinki ei ollut löytänyt syytä sille, mikä oli mennyt pieleen. Kesäharjoittelu oli onnistunut, kauden aikana oli tullut hyviäkin tuloksia, vaikka palkintosijoja ei ollut irronnut, viimeistelyleiri oli sujunut suunnitelmien mukaan. Niskasesta oli tuntunut, että hänen kuntonsa oli nousussa.

– Se oli minulle järkytys – ja varmaan Pekallekin – että yhtäkkiä ei tuntunut yhtään siltä, mitä pitäisi. Kisat vedettiin läpi ja yritin pitää mielen kirkkaana, vaikka se ei tosiaan ollut kirkas! Se oli todella haastavaa, Niskanen muisteli viime kauden tärkeimpiä kisojaan lokakuussa uuden kauden kynnyksellä.

Kerttu Niskanen
Getty Images

Virus vaivasi

Nyt Niskanen pystyy jo hymyilemään yli puolen vuoden takaisille tapahtumille. Hänen tuttu naurunsa irtoaa useasti, mutta kasvoilla häivähtää aina välillä se sama pettymys, joka näkyi helmikuussa.

Kun Niskasen vaikeudet alkoivat Pyeongchangissa, häneltä otettiin kaikki mahdolliset veritestit, jotta syy selviäisi. Tulokset tulivat vasta kisojen päätyttyä ja syyllinen löytyi: Niskasella oli ollut piilevä virus.

– Se selitti ehkä sen kaiken Korean surkeuden, mitä siellä oli ja miltä se tuntui, hän totesi.

Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi sanoo piilevän sairauden selittävän tulostason laskua hetkellisesti, mutta hänen mielestään Niskasen koko kausi oli linjassa muun maajoukkueen tulosten kanssa: suureen osaan hiihtäjistä oli iskenyt olympia-ahneus, ja se näkyi alisuorituksina.

– Yritettiin tehdä hyvästä vielä parempaa, ja sitten iskee väsy jossakin vaiheessa, Jauhojärvi sanoi.

– Mutta olympialaisten päätösmatkalla, 30 kilometrin kisassa, Kerttu taisteli mitaleista viimeisille kilometreille asti. Hän hiihti juuri sillä tavalla rohkeasti, mitä yhteislähtökisoissa pitää hiihtää, jos mielii menestyä.

Jos en valehtele, niin sanon, että viime kausi oli kaikkea muuta kuin sen piti olla. Kerttu Niskanen

Olympialaisten vaikeudet söivät kuitenkin Niskasen itseluottamusta, eikä hän pystynyt kääntämään heikkoja hetkiä hyväksi edes huumorin avulla. Niskanen myönsi, että hänellä on tapana jumiutua välillä surulliseen olotilaan, jos häntä tarpeeksi ärsytetään tai asiat tympäisevät, eikä hän Etelä-Koreassa ollut normaali itsensä.

– Tunsin itseni surulliseksi Kertuksi. Iivon menestys varmasti helpotti. Jos sitä ei olisi tullut, olisin ollut varmaan pidemmän aikaa pahalla päällä ja surullinen.

Niskasen alakulo kesti pitkään, sillä vasta loppukaudesta hän sai suunnattua ajatuksensa jälleen kilpailuihin ja lopulta ylimenokauden aikana käännettyä ne tulevaan.

Päällimmäiseksi Niskaselle jäi viime kaudesta mieleen huonot fiilikset, vaikka talvi toi hänelle jälleen yhden SM-mitalin, tukun tärkeitä maailmancupin pisteitä ja kymmenennen sijan kokonaiscupissa.

– Jos en valehtele, niin sanon, että viime kausi oli kaikkea muuta kuin sen piti olla. Kaikki toiveet ja haaveet menivät sirpaleiksi ja murskaantuivat sinne Koreaan.

Toisaalta talvi oli Niskaselle myös opettavainen, eikä vain sen takia, että se oli hänelle ensimmäinen Vähäsöyringin valmennuksessa. Kun Niskanen miettii, mitä hän erityisesti oppi viime kaudesta, purskahtaa hän taas tuttuun nauruun:

– Sen että elämä jatkuu! Elämä jatkuu, kisoja tulee vielä.

Kerttu Niskanen
Jarno Kuusinen / AOP

Pienikin muutos voi auttaa

Kun Pekka Vähäsöyrinki tuli Kerttu Niskasen valmentajaksi keväällä 2017, ei parivaljakko tehnyt suuria muutoksia harjoitteluun. Vähäsöyrinki viilasi Niskasen harjoittelun rytmitystä, mutta alkukauden voimapainostuksen jälkeen jatkettiin tutulla peruskestävyysharjoittelulla.

Vaikka Niskasen viime talven tulokset kokonaisuutena laahasivatkin perässä siitä, mitä häneltä odotettiin, ei se yllättänyt Sami Jauhojärveä. Hänen mukaansa valmentajan vaihdoksen jälkeen menee aina aikaa, ennen kuin sekä urheilija että valmentaja ymmärtävät toisiaan ja toistensa signaaleja sekä löytävät optimaalisen tavan tehdä asioita.

Mutta jotta urheilija nousee uudelle tasolle ja kehittyy, jotain täytyy muuttaa tai johonkin täytyy panostaa, Jauhojärvi muistutti.

– Usein kun on tehty töitä vuosikausia edellisen valmentajan kanssa tietyllä systeemillä ja rutiinilla, niin pienikin muutos rutiiniin saattaa aiheuttaa sen, että seuraavasta kaudesta tulee parempi, Jauhojärvi sanoi.

– Panostukset voivat näkyä vuodenkin viiveellä. Varsinkin kun viime talvena näytti siltä, että mentiin väsyn puolelle.

Uskon, että Pekkakin on välillä haukkonut happea, että mikä tyyppi tämä on. Kerttu Niskanen

Vähäsöyrinki on vuosien saatossa valmentanut useita maajoukkueurheilijoita ja kuuluu niihin valmentajiin, jotka suosivat harjoittelussa määrää. Jauhojärven mukaan siinä on aina omat riskinsä ja haasteensa.

– Kun se onnistuu, se tuo myös tulosta. Urheilijan ja valmentajan pitää opiskella, mikä toimii ja mikä ei.

Koska Niskanen ja Vähäsöyrinki asuvat samalla paikkakunnalla Sotkamossa, pystyvät he tekemään tiiviisti yhteistyötä. Niskasen mukaan parivaljakko keskustelee paljon ja palavereja pidetään niin kauden aikana kuin jälkeen, välitilinpäätöksistä puhumattakaan.

Niskanen elää aina tunteella mukana, mutta yhtä lailla myös Vähäsöyrinki on osoittanut halunsa valmentaa ja tehdä asioita täydellä sydämellä. Ja juuri se on Niskasen mukaan Vähäsöyringissä se paras puoli.

– Pekasta on tullut valmentajana ja ystävänä minulle niin tärkeä ja läheinen, että hän on nähnyt sen todellisen Kertun. Sellaisen Kertun, joka on iloinen, asiat sujuvat ja huumori on mukana, mutta kun ne asiat eivät sujukaan, niin itken ja lyön päätä seinään. Uskon, että Pekkakin on välillä haukkonut happea, että mikä tyyppi tämä on, hän nauroi.

Kerttu Niskanen
EPA

Perusharjoittelua

Niskasen valmistautuminen tulevaan kauteen on sujunut jälleen suunnitelmien mukaan, vaikka heinä- ja siitepölyallergiasta kärsivä hiihtäjä oli valmistautunut käyttämään varasuunnitelmiakin. Jos allergiaoireet olisivat iskeneet kesä-heinäkuun aika, olisi Niskanen matkustanut Keski-Eurooppaan harjoittelemaan normaalia korkeammalla. Kuumasta ja kuivasta kesästä näin ei kuitenkaan käynyt.

Niskasen harjoittelun pääpaino on ollut jokaisen huippuhiihtäjän perustekemisessä: kovassa kestävyysharjoittelussa ilman minkäänlaisia erikoisuuksia. Ennen kisakautta ja kisakauden alussa toki nopeuspuolta herätellään kovilla tehoharjoituksilla.

– Tarkoituksena on pysyä terveenä ja kilpailla normaaliin malliin, hän kertoi ja sanoi uskovansa, että tarvittava vauhti löytyy kisojen kautta.

– Aina kun on perinteisen normaalimatkan kisat, on se sitten kymppi tai kolmekymppiä, niin ainakin omassa mielessäni ne on merkattu punaisella kynällä kisakalenteriin.

Joitakin sprinttikisoja Niskanen jättää maailmancupissa väliin, mutta vuodenvaihteen Tour de Ski on ohjelmassa, ja jos hän pysyy koko kiertueen terveenä, odotetaan rankan rypistyksen nostavan hänen kuntoaan kohti kauden päätavoitetta, Seefeldin MM-kisoja.

Seefeldin tulevat MM-ladut ovat Niskaselle tutut viime kauden maailmancupista sekä maajoukkueen syyskuun leiriltä. Tulevat MM-kisaladut eivät kuitenkaan ole tarjonneet hänelle suuria ahaa-elämyksiä, sillä ne ovat jopa liian helpot Niskasen makuun.

– Olisin kaivannut sinne enemmän nousuja, mutta se on mitä on. Uskon, että kun on kovassa kunnossa, niin myös ne tasaiset osuudet kulkevat kovaa.

Kerttu Niskanen
Jarno Kuusinen / AOP

Jauhojärvi odottaa, että tulevana talvena Niskanen nousee takaisin taistelemaan arvokisamitaleista. Maailmancupin kisoissa Niskasen pitäisi hänen mielestään olla aina kymmenen joukossa ja suurimmassa osassa kuuden joukossa.

– Nyt kun viime kauden väsymyksestä on palauduttu ja tehdään samoja hyväksi havaittuja asioita, niin kehitys voi jatkua neljä, jopa kuusikin vuotta. Kertun kohdalla mitään ei ole missään nimessä menetetty. Kyse on nuoresta yksilöstä, hänhän on vasta 30 vuotta täyttänyt, Jauhojärvi sanoi.

Niskanen myöntää, että Seefeldin kisoissa menestyminen olisi hänelle tärkeää, eikä vain siksi, että hän saisi sillä kuitattua viime talven olympiapettymystään. Jos hän pääsee helmikuussa edustamaan Suomea viidensiin MM-kisoihinsa, aikoo hän matkata sinne sisuuntuneena.

Kenties Seefeldin MM-kisoissa nähdään ladulla taas sitä totuttua Kerttu Niskasta, joka on täynnä taistelutahtoa, näytönhalua ja menestyksen nälkää.

– Toivotaan, että sellaista nähdään jo ennen sitä! Niskanen nauraa hersyvästi.

Lue myös:

Harri Kirvesniemi avautuu ex-valmentajansa kanssa nuorten hiihtäjien harjoittelusta – ”Olen ollut jo pitkän ajan huolestunut”

Iivo Niskasen olympiakullan metsästys oli kaatua jo kuukautta ennen h-hetkeä, mutta valmentajan kanssa tehdyt ratkaisut pelastivat menestyksen – nyt kulta-Iivon tavoitteena on menestyä vapaallakin

Ristomatti Hakola hyppää maajoukkueen letkasta ja kiittää Niskasta esimerkistä – "Iivo näytti meille muille, että kaikki on mahdollista"

Viime kauden yllätysmestarin valmistautuminen viimeiseen kauteen on ollut täynnä vastoinkäymisiä, mutta Anssi Pentsinen toppuuttelee vielä haikeita fiiliksiä – "Ettei koko vuosi olisi luopumista"

7 lajia, 400 kisaa, 600 tuntia – talvilajit palaavat Ylelle maailman laajimmalla talviurheilutarjonnalla

17.10.2018 17:00

Harri Kirvesniemi voitti urallaan 14 arvokisamitalia, hiihti kansainvälisellä huipulla yli kaksi vuosikymmentä ja on sen jälkeen ollut aktiivisesti mukana lajin parissa eri rooleissa. Hänen tietotaitoaan maastohiihdosta arvostetaan yli maarajojen ja moni laji-ihminen on odottanut, milloin Kirvesniemen valmennusosaamista saataisiin suomalaisen hiihdon käyttöön laajemmin.

Nyt sitä olisi tarjolla, kun Kirvesniemi kertoo näkemyksiään suomalaisen hiihdon tilasta keskiviikkona julkaistussa 75-sivuisessa Suomen maastohiihdon kilpailukyky –kirjelmässä.

– Olen ollut jo pitkän ajan huolestunut sekä hiihtomme tulevaisuudesta että myös huippuhiihtomme nykytilastakin, Kirvesniemi sanoo.

”Tämä ei ole hyökkäys”

Julkaisun tärkein sanoma on, että nuoret suomalaishiihtäjät harjoittelevat liian määräpainotteisesti, mutta turhin kevyillä tehoilla. Vauhtiharjoittelussa tulisi lisäksi ottaa nykyistä paremmin huomioon harjoituskertojen määrä eli toistotiheys, ei vain kokonaismäärä kaikesta harjoittelusta. Väitteen perusteluksi Jorma Manninen ja Harri Kirvesniemi tarjoavat esimerkkejä Kirvesniemen omasta harjoittelusta Marit Björgenin treenipäiväkirjoihin ja Suomen arvokisamenestyksen laskeviin tilastokäyriin.

– Käytännön esimerkkinä muistan, kun saatoin 70-luvulla tehdä 4-5 tehoharjoitusta viikossa ilman mitään ongelmia, Kirvesniemi valottaa omaa harjoitteluaan.

Harri Kirvesniemi voitti 15 km:n maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.
Harri Kirvesniemi voitti 15 km:n maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.Kalle Kultala

Kaksikon avautumisen taustalla on aito huoli suomalaisen hiihdon tulevaisuudesta.

– Tämän koosteen tarkoituksena ei ole hyökätä nykyistä linjausta vastaan. Viesti on se, että kansainvälisen tason hiihtäjäksi on kuitenkin noustu erilaisilla harjoitusrakenteilla ja painotuksilla, Manninen korostaa.

”Johannes Klæbo muistuttaa enemmän Simo Lipsasta kuin kestävyysurheilijaa”

Mannisen ja Kirvesniemen mielestä nuorten harjoittelussa tulisi määrän sijaan keskittyä nykyhiihdossa vaadittaviin ominaisuuksiin. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopeus ja kimmoisuus, sillä hiihto on lajina muuttunut entistä vauhdikkaampaan suuntaan ja nopeusominaisuuksilla on lajissa koko ajan suurempi merkitys. Harjoituspäiväkirjojen mukaan nämä ominaisuudet korostuivat 30 vuotta sitten Kirvesniemen harjoittelussa enemmän kuin monella nykyhiihtäjällä.

– Kirjoittajat ovat tehneet oman huippu-uransa vuosikymmeniä sitten. Silti heidän ajatuksensa nopeus- ja vauhtiharjoittelusta ovat hyvin tuoreita – tuoreempia kuin monen nykyhiihtäjän, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila hämmästelee.

– Meillä pyöritään liikaa kysymyksen ”paljon” ympärillä. Olisi syytä keskittyä enemmän myös kysymyksiin ”kuka”, ”mitä” ja ”miksi”, Lassila tiivistää suomalaisen valmennuskulttuurin, mutta huomauttaa heti perään, että yksilötasolla on paljon poikkeuksiakin.

Johannes Hösflot Kläbo
Johannes KlæboEPA

Manninen ja Kirvesniemi vertaavat kirjoituksessaan Suomea esimerkiksi Norjaan, jossa kaksikon mukaan nopeusharjoittelun tärkeys juniorivuosina on ymmärretty Suomea paremmin.

Johannes Klæbo on hyvä esimerkki harjoittelun monipuolisuudesta. Kimmoisuudessa hän muistuttaa enemmän (kolmiloikkaaja) Simo Lipsasta kuin kestävyysurheilijaa, Manninen vertaa.

– Mielenkiintoista on myös todeta, miten nopeasti yleisurheilupuolelta tulleet Johanna Matintalo ja Jasmin Kähärä valtasivat hyvät asemat omien ikäluokkiensa kärjestä, valmentaja jatkaa.

Kirvesniemellä on asiaa – kuunnellaanko häntä?

Kirvesniemen ja Mannisen ulostulo on paitsi radikaali ja osittain varsin kriittinen, myös poikkeuksellinen. Valmennuspiireissä vastaavanlaista keskustelua käydään toki päivittäin, mutta harva haluaa julkisesti arvostella suomalaista hiihtoa aikana, jolloin Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski napsivat arvokisamitaleita tämän tästä.

Moni nykyhiihtäjä saakin kirjoittajakaksikolta puhtaat paperit. Mannisen ja Kirvesniemen suurin huoli koskee sen sijaan Niskasen ja Pärmäkosken takana tulevaa seuraavaa sukupolvea. Itsekin nNuorten maajoukkuevalmentajana toimiva Lassila uskoo, ettei kaksikon viesti kaiu kuuroille korville.

– Paljon on puhuttu siitä, että olisi hienoa, jos Harrin tietotaitoa saataisiin laajemmin käyttöön. Nyt kun hänen mietteitään on tarjolla julkisesti, niin uskon, että jokainen lukee tämän ajatuksella ja miettii, mitä tästä saisi omaan toimintaansa.

Myös maajoukkueen päävalmentaja Matti Haavisto on tutustunut Kirvesniemen ja Mannisen kirjoitukseen ja pitää heidän ulostuloaan tervetulleena.

– En sano, että jaan heidän huolensa suomalaisen hiihdon tulevaisuudesta, mutta kyllä siinä totuuden siemen on, Haavisto tunnustaa.

– Suurella mielenkiinnolla luen tämän ja suosittelen kaikille valmentajille samaa, miksei urheilijoillekin, Haavisto vinkkaa.

 

AJANKOHTAISTA

Sääntömääräinen syyskokous 13.11.2018 klo. 18.30 Kokonhallin saunakabinetissa.

 

Harrastehiihtoryhmä 7-11 vuotiaille lapsille 23.10.2018 alkaen

Hiihtojaosto on perustanut uuden harrastehiihtoryhmän 7-11 vuotiaille lapsille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa (Ti) 23.10.2018 klo 18:00 alkaen. Syksyllä liikutaan monipuolisesti Kokonniemen maastossa ja suksille siirrytään välittömästi lumen saavuttua Porvooseen. Ryhmän vetäjinä toimivat hiihtojaoston omat juniorit.

Ryhmän toimintamaksu on 50 Eur koko vuodelta (sisältäen Skipassin, jossa mukana vakuutus).

Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteeseen akillesski@gmail.com.

 

Uusien seura-asujen tilaus 10.9.2018 klo 22 mennessä

Hiihtojaosto on valinnut uudeksi seura-aujen toimittajaksi Nonamen kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Ensimmäinen tilaus tehdään mahdollisimman pian. Tilaukset sähköpostitse miia.hento(at)gmail.com

Linkki hiihtoasuihin

 

 

----------------------------------------------------------

Kullanhuuhdontaa Kuhmon HS-loppukilpailuissa

Akilleen nuoret hiihtäjät vasatasivat viikonloppuna ennenäkemättömän  historiallisen hyvästä menestyksestä Kuhmon HS-loppukilpailuissa. Kahdella kultamitalilla ja melkein yhdellä pronssilla sekä useita hyviä sijoituksia, seura oli FSS-seuroista parhaiten menestynyt ja jakoi 9. sijan LHS kanssa pistetaulukossa johon ylsi 72 seuraa.

Melissa Lönnström oli henkilökohtaisella mestaruudella ja viestimestaruudellaan  Akilleen kuningatar. Wilma Lax joka hävisi pronssin 0,2 sek. distanssimatkalla mutta sai mitalin sitten ja kultaisen sellaisen viestissä.  Ida Suuronen oli viestin kolmas lenkki ja hän oli distanssimatkalla hienosti 18. Emelie Hägglund  N13 ensikertalainen hiihti loistavasti ollen sarjasssan 15. ja N14 sarjan sprintissä hienosti 29.  Lisäksi Elias Lönnström sijoittui hienost 26. M14 sarjassa ja oli siten mukana seurojen pisteenkeruussa. Muiden sijoitukset olivat M16 Amos Nordman 47. M15 Santeri Kortejärvi 57. M15 Anton Liukkonen 47. ja N15 Ada Kiiski 60.  http://www.extime.fi/kisasivut/kuhmo/

---------------------------------------------------------

Loistavia suorituksia talven FSSM-kisoista Luodosta. Yksi historian menestyksekkäimmistä kisoista Akilleen hiihdolle.  Saaliina 4 kultaa 9 hopeeta ja 2 pronssia

katso tuloksia ja kuvia kisasivuilta http://www.larsmoif.idrott.fi/skidakning/fssm_2018/

_____________________________________________________________

Muistakaa viimeinen osakilpailu Akilles Ski-Cupissa keskiviikkona 14.1. klo 18.30

______________________________________________________________

Lue kilpailuihin ilmoittautumisesta

Loistava viikonloppu Rebeccalle Iisalmessa

Rebecca Lönnqvist ylsi huippusuoritukseen nuorten SMkisojen N17 sarjan 10 km yhteislähtökisassa sijoittumalla 15. vapaalla hiihtotavalla käydyssä kilpailussa. Rebecca paransi näin aikaisempaa SM-sijoitusta 3 pykälällä ja osoitti halllitsevan molemmat hiihtotavat mestarillisesti.  Onnittelemme Rebecca viikonlopun hienoista hiihdoista.  

Loistavia suorituksia Nuorten SM-hiihdoissa Iisalmen Paloisvuorella.

Rebecca Lönnqvist teki upean hiihdon sijoittumalla 18. N17 sarjan 5 km P kun nuorten SM-hiihdot käynnistyivät tänään Iisalmessa. Suoritus on Rebeccan paras SM-sijoitus.  Lisäksi samassa sarjassa hiihtäneet Chira Gullqvist sijoittui hienosti 29. ja Sofia Valasti myös hienosti sijalle 38. Kaikki tytöt paransivat aikaisempia SM-sijoituksiaan merkittävästi. 

Nuorten miesten puolella Axel Nordman  hiihti myös hienostii ja vastasi  parhaasta sijoituksesta sijoittumalla M18 sarjan 10 km P sijalle 27. Samassa sarjassa hiihtivät myös Leevi ja Eetu Liukkonen jotka säestivät  hyvin sijoittumalla 32. ja 34

Akilleen kannalta SM-hiihdot saivat näin loistavan alun.  Kisat jatkuvat lauantaina ja sunnuntaina.

 

 

___________________________________________

 

Lue Start-up info kaudesta 2017-18

___________________________________________

Talven kilpailuihin ilmoittautumiset!

Tulevan talven hiihtokilpailuihin ilmoittautuminen tapahtuu samalla tavalla kuin viime talvena. Lähetä ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen esapetri.liukkonen@gmail.com. Ilmoituksessa riittää kilpailun nimi, ajankohta, kilpailijan nimi ja sarja.

Huom.! Jos ilmoittautuminen tulee myöhässä, kilpailija tekee jälki-ilmoittautumisen itse kisajärjestäjälle ja suorittaa myös siihen liittyvän maksun suoraan kisajärjestäjän tilille. Seura korvaa maksusta normaalin osallistumismaksun suuruisen summan (jälki-ilmoittautumisen hinta on normaalisti tuplamaksu normaaliin verrattuna).

Akilleen omiin sarjahiihtoihin ilmoittautumisista tulee aina erillinen ohje MyClubin kautta.

 

 

! Historiallinen Hopeasompakulta Melissa Lönnströmille!

Melissa Lönnström teki urotyön voittaessaan T13 sarjan hopeasompamestaruuden Lempäälässä. Akilleen kokonaispanos sarjassa oli väkevä Wilma Lax oli 9. ja Ida Suuronen 18. Suuret onnittelut Mestaruudesta ja  hienosta suorituksista.  On meillä siinä tyttötrio!

Myös Rebecca Lönnqvist hiihti hienosti palkinnolle ollen 25. T16 sarjassa.  Akilleen muutkin hiihtäjät tekivät talven parhaan suoritukset Tärkeässä paikassa, ktso tulossivut.  Onnittelut koko joukkueelle hyvistä suorituksista

Katso Melissan voittajahaastattelu oh linkin takaa:

 http://www.hiihtoliitto.fi/hopeasompa/uutisia/13-sarjan-normaalimatkan-voitot-melissa-lonnstromille-ja-arttu-heikkiselle/

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Latutilanne Porvoossa

 

Kuvia FSSM kisapäiviltä

FSSM tulospalveluun

 

Historiallinen SM-kulta Ann-Sofi Pitkäselle veteraanien  SM kilpailujen pitkillä matkoilla.

Ann-Sofi Pitkänen teki hiihtohistoria voittamalla seuran ensimmäisen Suomen mestaruuden kautta aikojen sarjassa N40  Finlandia-hiihdon yhteydessä hiihdettyjen pitkien matkojen veteraaninen SM-kilpailuissa. Suuret onnittelut Ann-Sofi:lle   Loistavaa menestystä säesti Marlene Grönqvist- Lönnström sijoittumalla 4. samassa sarjassa.

Miesten puolella Jan Aldén vastasi miesten mitalisaaliista voittamalla pronssimitalin M50sarjassa. Lisäksi M40 sarjassa Kim Lönnström oli 8, Arvo Luts 13 ja Tomi Laurén 19.

Finlandian yhteydessä hiihdettiin 100-vuotiaan isänmaamme kunniaksi myös 100 km matkan jossa Thomas Pitkänen oli 14. M40 sarjassa. 

Kun Veteraanit ratkoivat paremmuuttaan Lahdessa, nuoret olivat vauhdissa Liljendalissa jossa hiihdettiin NÅID.n mestaruuskisat. Akilleen mitalisaalis oli komea 5 henkilökohtaisella kultamitalilla 7 pronssia ja 5 hopeaa. Lisäksi parisprinteissa tuli 4 kultaa ja kaksi hopeaa.

Onnittelemme kaikkia menestyjiä loistavista suorituksista  lauantaina 4.2.2017 

 

Hopeasomman Loppukilpailu  /  Lempäälä 17-19.2.2017

 

---------

Esa Liukkonen ottaa vastuun hiihtojaoston rahastonhoitajana 1.1.2017 alkaen. Ilmoittautumiset ja matkakulut voi siis jatkossa osoittaa hänelle. Samalla hiihtojaosto haluaa kiittää edellistä rahastonhoitajaa Christina Bremer:ä seuran hyväksi tehdystä monivuotisesta työstä.

email: esapetri.liukkonen(at)gmail.com

tel. 040 716 9114

Osoite: Caloniuksenkatu 34, 06100 Porvoo

------

 

 

 

 

 

 

"